Söpöä ja hyödykästä

laatikoita

naminami kakkuja!

Eilen illalla OLISI PITÄNYT tehdä läksyjä, mutta roska-askartelu vei voiton. Näpertelin Villa Kissanmintun listoituprojektin ylijäämäpaloista sälelaatkoita kuumaliiman suosioillisella avustuksella. Myönnän että olen ihan hurahtanut kuumaliimaamiseen...

Vihreä ja vaaleanpunainen laatikko saivat kodit koulukavereitteni taloista, ja niihin maalasin kuvatkin. Itselleni jäänyt laatikko ei herättänyt mitään inspiraatiota kuvien suhteen, joten se jäi sellaiseksi.

Täytyy kyllä sanoa että nämä laatikot onnistuiovat peremmin kuin ensimmäiset yritelmät. Olen siis kehittynyt! XD

Kakkupalat taasen massaili koulukaverini. Melkein tekisi mieli syödä nuo palasett itse. Oman massailuni tuloksena oli kasa (toistaiseksi) tikuttomia tikareita. Kuvan voi käydä zoomimassa täältä, koska olen laiska enkä jaksa postata samaa kuvaa kahdesti. (löytyy siis sieltä alhaalta)

Ulko-ovi vihdoinkin siellä missä pitääkin!

Yläkerran huoneesta

Viikonloppuna olin ahkera, ja sain kaikkien huoneiden ikkunanpuitteet sisäpuolelle valmiiksi, ja liimattua paikoilleen.

Oli siinä mittailussa, leikkaamisessa ja maalaamisessa, värien valitsemisesta puhumattakaan, hommaa. Tehdessä oli kuitenkin yllättävän hauskaa ja puitteet onnistuvat hyvin.

ulkopuolelta

Ovi taloon on ollut valmiina jo ties kuinka kauan, samoin saranat. Paikalleen laitto oli vain jäänyt, kun mietin millä saranat kiinnitän. Kaikki ruuvit olisivat olleet liian pitkiä sellaisinaan ja vaatineet karmien tyoman lisäpaksuuden... Nyt kun minulla on käytössäni liimapistooli, sillä oli helppo liimata saranat oveen ja seinään! Jahkailua tuotti vain paikka mihin saranat kiinnitän. Kätevimmät ne olisivat olleet oviaukon ja oven välissä, mutta silloin ovea olisi pitänyt kaventaa huimasti. liimasin saranat sitten ulkopuolelle, vaikka sisäpuolella ne eivät olisi olleet niin näkyvät.

Karmit teinkin saranoiden ympärille, ja harkitsen vielä saranoiden peittämistä samanmoisilla listoilla...

Oven nupit ovat puuhelmiä, jotka maalasin akryylivärillä tummansinisiksi. Ne onnistuivatkin kivasti. Itse oveen ja/tai karmiin olen ajtellut vielä maalata jotain koristusta, sillä ne ovat jotenkin synkät. Hyviä ideoita otetaan vastaan! =D

Askartelu-into iski!

Taidetta seinille!

maalatut laatikot ja uusia kirjoja

Viimeaikoina on taas ollut inspiraatiota väkerrellä jos jonkinmoista pikkutavaraa. En ole kuitenkaan jaksanut kuvata tuotoksiani, kuin vasta nyt (etäpäiväthän on tarkoitettu juuri tähän?), ja jotain saatoin unohtaakin tästä postauksesta...

Tauluista tein osan valmiiksi koulussa alkuviikosta, ja osan vähän myöhemmin kotona. Kehykset ovat värikkäitä askartelutikkuja sponsored by koulu.

Eilen illalla puolestaan inspiroiduin maalaamaan koristeet siniseen lattikkoon, josta tulikin oikein kiva. Ja koska maalaaminen oli kivaa, niin maalasinpa lelulaatikon ulkoreunat oransseiksi, ja sisäpuolen vihreäksi (joka ei nyt näy kuvassa kun laitoin laatikoihin kirjoja).

Laatikoiden valmistuttua tajusin että Villa kissanmintun olohuoneeseen on myös tehtävä kirjoja. Niinpä kaivelin muutaman kuvaston ja leikkasin mattoveitsellä ne sopiviksi. En kuitenkaan ehtinyt ihan kaikkia pällystää, joten jatkoin hommaa aamulla.

Tämä aamu vierähtikin sitten tuota viereistä lipastooa tehdessä. Materiaaleina on tulitikkuaskit, sekä kissanruokalaatikkopahvi. Vetimet ovat valkoisiksi maalattuja askartelutikkuja, ja jalkoina on valkoisiksi maalatut helmet. Lipasto on maalattu akryylivärillä. Väriin olen kyllä erittäin tyytyväinen.

Tämä lipasto päätyy luultavasti Villa Kissanminttuun, jahka talo valmistuu.

Roska-askartelua

laatikoissa säilyy kivasti vaikka lelut

 Viikonloppuna löysin (siis kysyin iskältä) vihdoinkin liimapistoolin!!!

Eilen illalla oli sitten pakko tehdä jotakin, johon tarvitsi käyttää liimaa.

Villa Kissanmintun paneleihin käyttämieni tikkujen jämistä syntyi sälelaatikoita. Idean niihin sain koulussa olleesta oikean kokoisesta lootasta.

Rampe ja tyhjä laatikko

En vielä tiedä maalaanko muita laatikoita, mutta tuohon siniseen ajattelin taiteilla valkoisia kukkia, ja maalata sisäpuolenkin valkoisella.

Olen itse melko tyytyväinen laatikoihin, vaikka mieheni tokaisikin että "nuohan on kun jotain ulkolaatikoita". No, semmoisiltahan niitten kuuluukin näyttää! XD

Pikkutavaroita

Posetiivi on kyllä aika hieno, ja sopivaa kokoa!

Sainpahan vihdoin kameraan toimivat patterit, joten oli mukava (vihdoinkin) kuvata nämäkin tavarat. Nämä ovat siis peräisin mummolasta, josta äiti ne minulle toi.

Keltainen reppu on ilmeisesti äitini vanha. Repussa ei olut nauhoja, joten laitoin siihen satiininauhaa olkaimiksi. Lopputulos ei ehkä ole ihan sellainen kuin toivoin, mutta välttää kunnes keksin paremman ratkaisun.

Sinisen laukun alkuperästä ei ole mitään tietoa, mutta se näyttää epäilyttävästi playmobilien laukulta. (Asia olisi helppo tarkistaa jos jaksaisin kaivaa playmobiilini sängyn alta ja vertailla - mutten jaksa). Laukku varmaan päätyy jollekin aikuiselle.

Baden Renard

Baden (en vielä tiedä tuleeko tämä nimi jäämään) on melko ujo muiden lasten seurassa. Hän pitää kovasti syömisestä, varsinkin pyöräretkillä.

Renardien suku taitaa olla kotoisin ranskasta (renard on ranskaksi kettu).

Roxy Renard

Roxy rakastaa pyöräilyä ja eväsretkiä. Hän on hyvin ystävällinen kaikille, eikä häntä ole helppo saada hermostumaan.

Huomasin muuten että Roxyn kukkamekko on hieman erilainen kuin paketin kyljessä(, mutta tähän mekkoon sopii se sininen hattu).

Kettuja

 No niin. En taas voinut vastustaa halua ostaa alennus sylviksiä... Tai no, tiesin tämän setin olleen tarjouksessa Lelusentterissä, joten kun vein säästöjä pankkiin, niin ajattelin että mikä etten ostaisi itselleni jotain kivaa.(Ja kun en tätä valokuvauskilpailustakaan voittanut.) Lupasin kuitenkin itselleni etten osta sylvanioita ennen joulua, paitsi jos on joku sikahalpa tarjous hahmosta joka on "PAKKO SAADA".

Settiin siis kuuluu ihanien kettujen lisäksi: polkupyörät molemmille (siis tämä on ihan must pyöräily-ihmiselle!), radio, piknikhuopa, teeastiat (lusikoiden kera) kahdelle leipineen, sekä tennismailat ja pallo, joka muuten oli pehmeä. Mailat eivät muuten mahtuneet kettujen käsiin, joten käytin luovasti kuminauhaa...

Alla olevista kuvista selviää tarkemmin mitä kaikkea ketut picnicillä puuhaavat.

"Tänään on mainio päivä pyöräillä picnicille!"

"Äiti tekee parhaat voilevät"

Pieni pelituokio ennen kotiinlähtöä

Pientä kivaa

"Minkähän värinen olisi kivoin?"

 Äiti oli löytänyt mummon vinttiä siivotessa kaikenlaista käyttökelpoista sälää, jotka hän ystävällisesti toi sitten minulle.

Ylemmässä kuvassa näkyvät tilkut ovat näytepaloja, joista osasta askarsin vauvanpeittoja. Niitit piti poistaa siististi ja kankaat silittää. 

helminauhoja

Valmiita peittoja saatan vielä hieman jalostaa pitsipaloilla(sain siis semmoisiakin), joten en laita vielä kuvia niistä...

Sain myös tulitikkuaskeja (jotka äiti olisi heittänyt pois, ellen olisi mummolle sanonut niitä tarvitsevani), matoiksi sopivia plyyssi(?)kankaita, muutamia muita tilkkuja, kuvan helminauhoja sekä virkattuja liinoja, jotka sopivat matoiksi.

Mukana oli myös muutama pikkutavara, joista kirjoittelen myöhemmin kunhan saan ne putsattua ja kuvattua.

Terkkuja mummolasta

Viikonloppuna tuli käväistyä mummolassa, ja sieltä löytyy aina jotain kivaa pientä...

Tällä kertaa mukaan lähti hattu, joka on luultavasti mummon itsensä tekemä, sekä lahjapaketti (alunperin kukkakoriste). Molemmat olivat mukavan siniset, ja sopivan kokoiset sylvanialaisille.

Hatun ongelmana on vain se, että ainoa naishahmo, jonka vaatteisiin se sopisi, on Leena Pupunen. Harmi vain että Leenalla on korvat, eikä hatussa ole reikiä...

Ellen

Maurice Chantilly

Tätä hahmoa kutsun Maukaksi.

Maurice on alunperin kotoisin ranskasta ja on ammatiltaan kokki. Ruuanlaitto on hänen intohimonsa, ja varsinkin grillaus on lähellä hänen sydäntään.

Maukka auttaa myös Juanitaa pitämään orpolapsista huolta.

Maukalle on kyllä ihan pakko hankkia jossakin välissä vaimo ja jälkikasvua (luetaan Myriam ja Jacques Chantilly pitää löytää/tilata jostain rahatilanteen salliessa), sillä ihastuin tähän kissaan paljon.

Edward Mulperipuu

Edward(tai Eddie, kuten muut häntä kutsuvat) tykkää nikkaroida kaikenlaista, ja hän onkin hyvin taitava. Hän korjaa usein lasten rikki menneitä leluja, sekä huonekaluja.

Eddiellä on myös oma poika, Pumpkin. Muutakin perhettä olisi kiva saada, mutta katsotaan tuleeko pesukarhujen sukuun lisäystä.

Löytöjä!

Lelumestari Edward

Viikonloppuna tuli hieman shoppailtua - ja kuinka ollakaan, löysin pari pakkausta tarjous-sylvanialaisia, oli siis pakko ostaa!

Ja näin sadannen postauksen kunniaksi onkin hienoa esitellä 15 euron lelumestari-setti, ja 10 euron grillaussetti.

Lelumestarin tiesin olevan citymarketissa tarjouksessa, joten se oli tavoitteenakin ostaa. Pumpkin nimittäin tarvitsee isän, ja sellaisen se nyt sai.

Maurice tykkää grillata

Grillisetin meinasin ensin jättää kauppaan, mutta päätin käydä hakemassa ennenkuin lähdin kotiinpäin. Se vaan oli niin halpa, ja hahmokin on ihana, kun siihen tutustuin lähemmin. Lisäksi ajattelin että mieskin tykkää tuosta grillistä. (Hän nimittäin antoi shoppailurahaa..)
Nuo grillausvälineet on muuten ihan huiput, mutta kaikille pikkutavaroille täytyy keksiä hyvä jemma ettei kissa hukkaa niitä.