BYHYYY!!!!!

Tänään sain vihdoinkin raahattua luuni Lappeenrannan citymarkettiin, ja livahdin mieheltäni leluosastolle. =D Löysinkin ilokseni viime käyntiäni kattavamman tarjonnan sylvanioita. Ja, siellä oli tarjouksessa pesukarhuperhe kympillä. Ehdin jo iloita, sillä kyseinen perhe on top5- tahtoo-listalla,  mutta tarkempi kaivelu - ja tosiaan kävin kaikki paketit läpi - paljasti että pesukarhuperhe oli loppuunmyyty!!!! =(
Pesukarhuvauva olisi ollut, Pumpkin, mutten ostanut sitä kun mies löysi minut kaverinsa kanssa, ja sitten kommentoivat että eikö niitä nyt ole jo liikaa siihen taloon. No ehkäpä käväisen siellä yksin joku päivä...

Taas lisää sänkyjä

Sainpas loppuihinkin sänkyihin laiettua patjat, samalla tekniikalla kuten viimekertaisiin hopeisiin sänkyihin. Muuta ei sitten taas ole tapahtunutkaan, kun olen askarrellut kaikkea muuta muuhun liittyvää.

Poika norsujen musta-valkoiset sängyt saivat sini-valko-ruudulliset patjat. Kangas sopii mielestäni sylvanioille todella hyvin.

Nalle-tytöt Stella ja Hertta saivat pitkällisen pohdinnan jälkeen sänkyynsä punaiset patjat. Toisena vaihtoehtona olisi ollut valkoinen kukkakuviollinen kangas.

Siililapsukaisten sänkyyn päätin laittaa ihan valkoiset patjat, sillä sänky on muuten väriltään hieman villi. Tosin oranssi sänky sopii mielestäni hyvin vihreä-tapettiseen huoneeseen.

sänkyaskartelu edistyy

taustalla patjamateriaali

Olen taas ollut reissussa perjantaista lähtien, tällä kertaa kuskina rippijuhlille muutaman etapin kautta.

Perjantaina sain kuitenkin näitä sänkyjä askarreltua valmiimmiksi, kun juhlakenkien kanssa samasta laatikosta löytyi kauan etsimäni pakkausmuovi, josta alunperin olin patjat ajatellut tehdä.

patjakangas

Muovi oli kuitenkin sen verran ohutta, että sitä piti liimata kaksinkerroin ennenkuin laittoi kankaan päälle. Kuumaliimalla lopputulos olisi varmaan ollut parempi, sillä muovi ei oikein halunnut ottaa liimaa pintaansa. Lakanoihin jäi pieniä liimatahroja, koska liimaa piti laittaa infernaalisia määriä, jotta kangas jäi kiinni itseensä ja patjaan. Kappaleet kuitenkin pysyvät hyvin kiinni toisissaan nyt, kun liima on kuivaa. Nyt pitäisi vain osata päättää millaiset lakanat muihin keskeneräisiin sänkyihin laitan, sillä materiaalia riittää. =)

Ingrid ja "melkein valmis" huone

Vanhoja sylvanialaisia

Osa toisesta kuvasta. Aika tutunnäköistä sakkia =)

Sain kuin sainkin kuvat skannattua, vaikka ongelmia tuottikin skannerin hitaus ja skannattavien suuri pinta-ala.

Sammakko kuvaa en viitsinyt skannailla kahdessa osassa, koska hahmot näkyvät siinä ihan hyvin. Lentokenttäkuva on kärsinyt hieman vauriota saumankohdalta, ja sen liittelin kylmästi paintilla. Harmittaa vain kun skannatut puoliskot sattuivat olemaan vähän eri kulmissa, joten liitoskohdasta ei tullut siistiä. Leikkaaminenkaan ei asiaa auttanut.

Yllä oleva kuva on osa lentokenttäkuvaa, ja haluan nyt vielä mainita etteivät kuvat ole minun ottamiani. Hahmot ovat hyvin paljon samannäköisiä kuin nykyään, ja kun kokonaista kuvaa tarkastelee, niin ainakin osalla siileistä on täysin sama garderoobi kuin nykypäivänä. Siis lähes 20 vuotta myöhemmin!

Kokonaiset kuvat löytyvät sivulta 90-luvun sylvanialaisia.

Lomaväsymys!!!

Pakkolomailuni on saavuttanut viimein sen pisteen, etten jaksa tehdä mitään. Mikään ei innosta vaikka aikaa ja tekemistäkin olisi. Mutta kun on aikaa niin kaiken ehtii tehdä huomennakin...

Minulla on ollut tässä alkuviikolla mielessä, että tekisin Lavender-pupulle pylvässängyn, mutta sahan etsiminen pylväitä varten on niin vaikeaa. Helpompi on istuskella koneelle ja pelata. Nettiä ei ole tarvinnut paljon käyttää, kun palveluntarjoajalla ei toimi laitteet tai verkko... =/

Eilen sain kuitenkin kaivettua arkistoistani 90-luvun alkupuolelta olevasta lehdestä otetut kuvat, joissa on sylvanialaisia. Yritän saada ne jollakin keinoin joskus liitettyä tänne kaikkien ihailtavaksi, kunhan jaksan...

Onneksi muitakin kuin minua nukuttaa... Ross on nukahtanut kesken ei-niin-mielenkiintoinen astrologian kirjan pariin. Dylania, jonka pitäisi olla päikkäreillä, ei nukuta lainkaan...

Väsyttää...

Saanko minäkin leikkiä?

No niin. Kuuhulluus on kivaa, eli viime yö oli aikas uneton: miljoona asiaa pyöri mielessä. Ja kun meinasin päästä uneen, pieni harmaaturkkinen purrr-ääniä päästelevä ystäväni päätti mennä tutkailemaan taloni sisustusta. Ja kuinka ollakaan, halusi hieman siirrellä pikkuesineitä ja asukkaita. Ja ihan vahingossa muutama tipahti lattialle. Oli ihan pakko kaivaa puhelin ja räpsiä muutama nopea kuva neidin leikkihetkestä. Tämän jälkeen katsoin viisaammaksi laittaa talon kiinni, ettei aamulla tarvitsekonttailla sohvan alla.

Ja sitten mieltäni vaivasi taas itse pikkarais-talo. Se ei ole edistynyt, sillä en tiedä mistä askartelisin siihen ikkunanpuitteet. Äitini ei löytänyt minulle askartelutikkuja, joten niitä tuskin on enää olemassakaan. Uusia en viitsisi ostaa. Verhotankoja en voi laittaa kiinni ennen kuin on ikkunanpuitteet, eikä minulla ole vielä selvää suunnitelmaa miten saan tangot seinään. Naulaaminen ei onnistu, ja kaikki ruuvit ovat liian isoja. Sinitarralla laittaminen on ehkä vähän kummallista... Hyviä ideoita otetaan vastaan jos jollakin sellaisia on.

Talon sähkötöiden ongelmista en olekaan tainnut vielä mainita. Miehen tilaamat ledit osoittautuivat  liian suuriksi, joten niitä tuskin voi käyttää talossa. En siis viitsi alkaa laittaa listoja (joiden materiaali on vielä vahän kysymysmerkki), jos saan jostakin vähän pienempiä ledejä tai päädymme laittamaan niitä isompia vain keittiöön ja olohuoneisiin.

Paddock Buttercup

Paddock Feta Buttercup, on oikeastaan aika ujo, ja arka pikkupoika. Hän pelkää ainakin pimeää ja ötököitä, muttei kyllä myöntäisi sitä siskolleen eikä ystävilleen.

On harmillista että Paddock ja Annabell ovat identtiset väritykseltään, toisin kuin vanhempansa ja vauvasisaruksensa.

Annabell Buttercup

Annabellan toinennimi (onhan hänellä ja Paddockilla sellaiset oltava tasapuolisuuden nimissä) on Mozzarella - isän juustoharrastuksen tuloksena siis.

Annabella vaikuttaa hyvin kiltiltä ja rauhalliselta tytöltä, ja hän pitää kukkien poimimisesta.

Hornbull Buttercup

Hornbull  on selvästikin kotoisin maalta. Hänen intohimonsa ovat juustot (kuinkas muuten lapsilla olisi juustojen nimet?)

Hornbull vaikuttaa reippaalta kaverilta, ja siltä että juustojen lisäksi kelpaa kaikki mitä tarjotaan.

Miehen kanssa naureskeltiin kummalliselle nimelle, ja mietittiin onko hänen lempinimensä Horny... XD

Daisy Buttercup

Daisy-rouva on hyvin lempeä ja mukava...hmm.. persoona. Hän ei suutu kovinkaan helposti,mikä on tietysti hyvä, sillä onhan hänelllä viisi lasta.

En tiedä hämäävätkö mustat laikut silmien ympärillä, mutta minusta Daisy katsoo hieman kieroon, mikä luokin lempeän lehmämäisen vaikutelman.

Lisää uusia otuksia

Kovin lyhytaikaiseksi jäi tuo otsikon uusi "kaikki kuvassa" kuva, vaikken varmaankaan jaksa uutta ihan heti ottaa... Samoin perhesivu kaipaa uudelleenmuokkaamista.

Eli, kuten viereisestä kuvasta näkyy, ostin orvoille pikku-ammuille perheen. Menin siis ostamaan pikkusiskolle 18-vuotis lahjaa, ja mietin että jos Buttercupit vielä ovat siellä, niin en raaski niitä niin halpaan hintaan jättää ostamatta. Jä tämä perhe kuitenkin on tahtoo!-listallani.

Halvalla olisi saanut myös Yvette's boating trip- setin (hintaan 9e), mutta päätin nyt jättää tältä erää. Soutuvene olisi tarvinnut kaverikseen lammen tms, eikä minulla vielä ole matreriaaleja, eikä paikkaa, sellaiselle.

Edistystä

Edistytystä EI ole tapahtunut talon valmistumisen suhteen, mutta sen paikan suhteen kylläkin. Aikaisemmin, eli semmoisen kuukauden(?), talo on ajelehtinut lattialla, kun en ole jaksanut raivata sille tilaa kaapin päälle, jossa sydänpurnukkakokoelmani asustaa. Elättelin myös toivetta, että mies suostuisi talon sijoittamiseen olohuoneen kaapin päälle, mutta tätä  myönnytystä en saanut. No, katselkoon sitten puolivalmista kartanoa sängystään. XD

Jouduin siis laittamaan purkit väliaikaisesti sängyn alle, sillä avatun talon kanssa ei tuohon tilaan muuta mahdu. Saa kuitenkin nähdä kuinka kauan taloa voi pitää auki, sillä kissan mieliharrastus on pikkutavaroiden tiputtelu "vahingossa". Neiti on myös hyvin ihastunut sylvanialaisiin, ja muutaman kerran on etsitty vauvoja sohvan alta...

Rouva Keats juo teensä englantilaisittain maidolla.

Ja kun nyt kuvaamisen vauhtiin pääsin, niin lavastin jälleen teehetken, Tässä kuvassa näkyy myös barbeilta sosiaalistettu matto, joka sopii keittiön väriehin täydellisesti.

Hetkeä kuvatessani kutsuin sitä mielessäni "kello viiden teeksi". Ajattelin vielä kääntää keittiön kellon viiteen, mutta se näytti  sen verran jo valmiiksi. (Kellon kuvaaminen oli muuten ärsyttävän hankalaa huonon valaistuksen, ja omituisen kulman vuoksi, mutta onnistuipa lopulta.)

Lomatunnelmissa

No, lomatunnelmissa on ainoastaan Keatsien perhe, joka viettää kesäpäivää rannalla. Asparagus on uskaltautunut järveen uimaan, Shelley lueskelee rannalla, ja Dylan on löytänyt meritähden...

Ihan kohtuu-onnistunut kuva, joka on tällä kertaa otettu ihan kamerlla, ja on mitä luultavammin mieheni ottama.

Lavastus ei kuitenkaan ole ihan tyydyttävä, sillä Shelley olisi kaivannut päivänvarjon, eikä minulla ole niitä drinkkisateenvarjoja missään tallessa! Olisin halunnut laittaa kuvaan myös pieniä simpukoita, muttei minulla ole kotona yhtään, enkä viitsinyt lähteä hakemaan 90km:n päästä vanhemmiltani.

Osallistuin tällä kuvalla muuten sylvanian fanclubin kesäkisaan (http://www.sylvanian.fi/#/fi/etusivu ) - tosin meinasi hermo taas mennä, kun sivusto vaihteeksi tökki. Todennäköisyys sille, että voittaisin uudestaan on hyvin olematon, mutta aina voi haaveilla siitä 3.-palkinnosta eli ketuista... Minun tuurillani voitan kuitenkin jonkun muun - jos voitan.
Sain tänään viimein päivitettyä blogini otsikkokuvankin, jossa poseeraa siis tämänhetkinen kokoelmani. Tylsyyden välttämiseksi värkkäsin myös erillisen sivun, jossa kaikki pikkaraiset ja sylvanialaiset ovat perheittäin. Sen pitäisi löytyä sivupalkista.

O_o

Sainpahan nuo Maitopartojenkin esittelyt kirjoitettua, kun nettikin toimii - kohtuullisesti. Eilen oli ongelmia kuvien lataamisessa, eikä toiminut tänäänkään kovin kehuttavasti.

No mutta joka tapauksessa oli kiva huomata, että olen saanut uusia lukijoita! Kommentit ovat aina tervetulleita, varsinkin nyt kun vakikommentoijani munukka, eli koiso-kyllikki (siis pikkusiskoni) viettää netitöntä kesää, kukaan ei esitä kiperiä kysymyksiä... XD

Clarella on turvallinen nukkumapaikka ;)

Tuntuu että kaikki taloon liittyvät projekstit seisovat, kun ei ole tarvittavia materiaaleja, enkä ole nyt keksinyt mitään uutta toteuttamiskelpoista ideaa - johon olisi tarpeeksi materiaalia...

Mietinkin tässä nyt vakavasti josko lähtisn pyöräilemään kodin ykköseen ja hommaamaan sen lehmä-perheen... Mummo lahjoi eilen kympillä, joten varaakin olisi... Ehkä kuitenkin odotan huomiseen, sillä talon tilanpuutteeseen on keksittävä ratkaisu. Vaihtoehdot ovat: lisäkerrokset alapuolelle tai kokonaan uusi rakennus. Säilytystilaa ei kuitenkaan taida olla kuin kerrostamalla...

Toivottavasti verkkokalvonne eivät vauroidu taas kerran huonolaatuisesta kuvasta, mutta on kivempaa postata kuvan kera. Illalla (kun mies tulee kotiin auttamaan) pitäisi ottaa uusi kuva blogin otsikkoa varten. Yksin en ryhdy, kun on niin huono kamera kuvaajan kyvyistä puhumattakaan...

Shelley Keats

Shelley on ihan selvästi isin tyttö, joka tykkää lukea ja haaveksia, mutta myös kiusata veljeään. Isä ei kuitenkaan koskaan usko että Shelley olisi ollut tuhma. Hänhän on niin kiltti...

Yksi syy siihen miksi päädyin näihin kissoihin oli muuten se, että heillä on aivan ihanat vaatteet!!! Yleensä en ole keltaisen suuri fani, mutta sylvanialaisten vaatteisiin se tuntuu sopivan paremmin kuin hyvin.

Tennyson Swift Eliot Keats

Rakkaalla lapsella on monta nimeä... Koska kukaan ei kuitenkaan jaksa sanoa T.S. Eliot, tai koko nimirimpsua häntä kutsutaankin pelkäksi Eliotiksi

Hän taitaa olla aikamoinen mammanpoika, sillä siskot Shelley ja Asparagus tekevät usein kepposia hänen kustannuksellaan, mutta mitä muuta kissoilta voisi odottaa?
(Ihailkaa kuvan laatua, sillä en todellakaan ole lahjakas valokuvaamisessa)

Bronte Keats

Bronte on hyvin äidillisen näköinen kissa, ja se onkin hyvä, sillä omia lapsukaisia hänellä on hoidettavanaan viisi. Keatsit ovat siis adoptoineet orvon Asparaguksen.

Bronte näyttää kovasti siltä että hän pitää neulomisesta. Ehkäpä hammastikuista ja ohuehkosta langasta pitää askarrella hänelle kudin...

Rossetti Longfellow Keats

Keatsien perheen isä. Luultavasti häntä kutsutaan nimellä Ross... Huomasin muuten juuri että isällä ja pojilla on ruskeat nenät ja äidillä sekä tyttärillä vaaleanpunaiset...

Cheddar Buttercup

Cheddarilla on aivan älyttömän ihanan väriset vaatteet, kun verrataan muiden vauvojen (paitsi sen omien sisarusten) vaaleanpunaisiin ja -sinisiin vaatteisiin. Varsinkin vaaleanpunainen (mikä ei todellakaan ole suosikkivärini) tulee melkein jo korvista. Siksi ehkä tuleekin ostettua useammin poikavauvoja.

Cheddarilla ei ole toista nimeä, vaikka siaruksialla onkin, hänet kun on nimetty juuston mukaan jo valmiiksi!

Dolly Buttercup

Tässä on Dolly. Hän on ensimmäinen istuvassa asennossa oleva sylvanian- hahmo. Siskoni olisi halunnut nimetä Dollyn ja Fennelin Goudaksi ja Brieksi, koska kolmannen ammulin nimi on Cheddar.

Voin myöntyä sen verran, että Dollyn toinen nimi on Brie ja Fennelin Gouda, ja heitä voidaan kutsua myös näillä nimillä.

Fennel Buttercup

Fennel on yksi orvoista friisiläislehmäkolmosista, jotka siis löysin halvalla kodin ykkösestä... Minulla ei periaatteessa ollut rahaa ostaa kaikkia, mutta ihana pikkusiskoni tarjoutui maksamaan nämä kaksoset. Siskoa täytyy muistaa jouluna runsaasti :P

Uusia asukkaita!!!

Minua ei saisi missään nimessä päästää lelukauppaan, koska en osaa kontrolloida rahankäyttöä kun näen ihania sylvanialaisia, jotka HALUAN.

Kävin siis eilen eräässä Lappeenrantalaisessa lelukaupassa, jossa en olekaan aiemmin vieraillut, ja siellä oli aiivan sairaan hyvä kokoelma sylvanian families- sarjaa. hillitsin irtseni ja ostin vain Maitopartaperheen, vaikka monia muita "mä haluun"-perheitäkin olisi ollut...

Lehmät ovat puolestaan kodin ykkösestä, jossa lähes kaikki sylvaniat olivat puoleen hintaan!!!! Lehmiä en voinut jättää ostamatta, vaikka olinkin puolisen tuntia aiemmin tuhlannut "säästöni" kissoihin.. Ammujen muu perhe jäi sinne hyllyyn, vaikka olisi lähtenyt kympillä, mutta loppukuun kaurapuurokuuri ei kuulosta kovin houkuttelevalta.

Nyt pitää huonejakoa talossa miettiä vahän uusiksi, sillä talo alkaa käydä vähän ahtaaksi seitsemän uuden tulokkaan myötä. Taitaa siis olla aika suunnitella uutta lisä-siipeä, eli kahta lisäkerrosta alapuolelle...