Mikaela Renard

Mikaela täydentääkin kivasti kettuperheeni, vaikka vauva kettu kruunaisi koko komeuden.

Mikaela on todella ilmeikäs hahmo, ja se kohosi heti yhdeksi suosikeistani. Tosin hahmoa on hieman hankala saada seisomaan suorassa. Huomasin myös että Mikaelan häntä on  tummempi kuin muilla perheenjäsenillä, mikä ei kyllä haittaa.

Mikaela on puhelias, liikunnallinen ja aina menossa. Hän ei ole yhtään samanlainen kuin ujo veljensä Baden.

Eric Renard

Kettu-isä oli ihan pakkohankinta kokoelmaani, sillä mielestäni Renard -ketut ovat ihanan ilmeikkäitä ja söpöjä.

Valitettavasti minun Ericini käden nukkaus on kärsinyt hieman damagea, ja nukka on rullalla. En tosin ole varma oliko hahmossa vikaa jo ostettaessa, vai tuliko se survoessani liikennemerkkiä käteen. Enpä siis taida reklamoida, ja toisaalta ei tuo minua juurii haittaa, sillä rullaantunut nukka ei juuri näy.

Eric Renard harrastaa vapaa-ajallaan varmasti kalastamista. Enempää en vielä tiedä.

Renee Butterglove-Sparkle

Renee on yksi orpokodin lapsista, sillä hänen vanhempansa ovat kadonneet, eivätkä pupuset voi adoptoida enempää lapsia.

Renee on hieman ujo, mutta kiltti. Hänen paras ystävänsä on Mikaela Renard, jonka kanssa hän harrastaa cheerleadingiä.

Martha Mulperipuu

Martha on isosisko-kokoa oleva pesukasrhu.

Hän on Edwardin tytär ja Pupkinin isosisko.

Luonteeltaan Martha on reipas, ja auttavainen, ja hän vahtii usein muitakin pikkulapsia kuin veljeään.
Marthan lempiväri on ehdottomasti punainen.

Dorothy Haukkula

Tämän hahmon oikea nimi on Dorothy Patches, mutta sukunimeksi päätin kuitenkin antaa Haukkula, sillä tästä koira-äidistä tulee orvon Pontuksen äiti.

Minua ei haittaa vaikka hahmot ovatkin eri väriset, luppakorvaisuus riittää minulle sukulaisuuden vahvistukseksi. Enkä aio (ainakaan vartavasten) hankkia enempää koirahahmoja. Vaikka kyllähän tämä hahmo on symppis.
Poikkeuksellisesti nimeän Dorothyn ammatiksi sen mikä paketissakin lukee: keittäjä.

Postipaketin sisälmykset

Eilen oli mukava tulla kotiin rasittavan työviikon jälkeen, ja huomata että minulle oli tullut saapumisilmoitus. Kiiruhdin siis postiin noutamaan pakettini.

Paketista paljastui vajaa viikko sitten tilaamani sylvanian-hahmot.

 Cheerleader-setti on englantilaisen Sylvanian clubin jäsenyyden uudistamislahja, jonka valitsin lähinnä sen vuoksi että siinä tulee kettutyttö. Tuo pupukin on kyllä ihan söpö, ja kanihahmot ovatkin ihan tervetulleita kokoelmaani.

 Samalla kun uusin jäsenyteni tilasin samalla vaivalla tämän kauan tahtoo-listallani olleen "Lollipopman and dinner lady"-setin.

Lienee ihan turha mainita että tässä setissä tuo isä-kettu on se jonka halusin.

Koira-keittäjäkin on ihan söpö, varsinkin livenä. Ja kun tuon päähineen vialä ottaa pois, niin koira-rouva on ihan salonkikelpoinen.

 Pesukarhu ja kanootti oli pakko saada, koska pesukarhut ovat NIIN söpöjä, eikä lompakko anatanut myöten tilata niitä mottoripyöräileviä isovanhempia.

Pesukarhun (joka on isosisko-kokoa) mukana tuli siis kanootti ja melat, pelastusliivit, kiikarit, pari taiteltavaa kirjaa, eväskori, leipä, omena, lasi sekä pullo.

Nyt pitääkin varmaan kyhätä jonkinlainen lampi tai joki jossa tuota kanoottia pääsee käyttämäänkin...

 Myös tämä vessanpönttö oli tärkeä hankinta, sillä Villa Kissanmintussa ei pyttyä ole laisinkaan.

Pönttö -settiin kuului itse pönttö, sekä vessaharja telinenineen.

Tummanruskeaa versiota olisi saanut ihan Lappeenrannastakin, mutta se ei olisi sopinut jo olemassaolevaan lavuaariin. Tämä puolestaan sopii täydellisesti.

Pikainen päivitys

Sain jokin aika sitten englantilaisesta Sylvanian -fanclubista kehotuksen uusia jäsenyyteni, minkä tässä eilen sitten teinkin.(Uusiessa saa siis valita yhden hahmosetin viidestä vaihtoehdosta.) Mutta pidänpä vielä salaisuutena minkä valitsin.

Lisäksi tilasin muutaman setin hamoja sekä tavaraa. Mutta niistäkin sitten kun ne saapuvat. Hyvällä onnella jo ensi viikolla.

Kuvapläjäys

Innostuin kuvailemaan sylviksiä uudella taustalla...

Jostakin syystä tykkään käyttää kuvailuissani eniten kissoja - ja kettuja. Tällä kertaa jätin ketut tietoisesti pois kuvauskohteista.

Näpertelyä

Eilen innostuin ompelemaan laukkuja pikkaraisille. Materiaalina käytin huopaa, ja kahden kassin hihnoiksi laitoin jostakin jäänyttä satiininauhaa.

Kolmanteen kassiin tein hihnan huovasta, sillä ajattelin sen joustavan hieman paremmin hahmon päälle pujotettaessa.

 Ensimmäisestä, eli tuosta fuksian värisestä, tuli aikas valtavan kokoinen. Myös hihnasta tuli hieman pitkähkö...

Sinisestä ja vihreästä piti tulla lasten laukkuja, mutta hihnoista tuli aika pitkät, joten ne päätyivät aikuisten laukkuihin.

Sitten kyllästyin ainaiseen pahvien asetteluun kuvaustaustan tekemiseksi, ja askartelin kuvissa taustalla näkyvän... öh... systeemin.

Neliskanttinen pahvinen pohjapala minulla oli ennestään valmiina, joten sitä ei tarvinnut erikseen väkertää.

"Seinät", eli maiseman pohjan sain taas suosikkimateriaalistani eli  kissanruokalaatikosta.

Tämmöinen siitä tuli

Maalien sekoittamisessa oli taas ongelmana oikean sävyn aikaan saaminen, ja kuten näkyy, taivaasta tuli hieman liian tumma.

Vihreästä olisin halunnut suht samaa sävyä kuin lattiasta, mutta toisaalta tuo erisävy tuo hieman syvyyttä taustaan.

Pilvet sen sijaan onnistuivat mainiosti, vaikka aluksi hieman epäilin saako talouspaperilla tuputtamalla haluttua tulosta.

Parhaan tuloksen olisi tietysti saanut gessoamamalla pahvit ennen maalausta, mutten semmoista omista, ja siskolta lainaaminen olisi viivyttänyt projektia muutamalla päivällä.

No, lopputulos on kelvollinen, vaikkei siinä voikaan kuvata kuin pari hahmoa kerrallaan.